Apulaissyyttäjien harjoittelujärjestelmäTekstiversio

Apulaissyyttäjäjien harjoittelujärjestelmä

Meneillään oleva: 1.9.2009-31.8.2010

Tuleva: Apulaissyyttäjien harjoittelujärjestelmän kokonaisuutta kehitellään parhaillaan, joten sen toteutuksesta ja aikataulusta ei vielä tässä vaiheessa ole mahdollista tiedottaa. 

Harjoittelujärjestelmän tavoitteet

Järjestelmän tarkoituksena on tutustuttaa nuori lakimies syyttäjälaitokseen ja kouluttaa hänestä syyttäjä, joka kykenee harjoitteluvuotensa jälkeen toimimaan kihlakunnansyyttäjänä kaikissa syyttäjäyksiköissä. Sen vuoksi järjestelmä tavoitteena on pätevän työvoiman saatavuuden varmistaminen, ohjattu koulutus ja yksilöllinen seuranta, arvioinnin yhteismitallisuus ja harjoittelun mielekkyys.

Vaikka järjestelmä tarjoaa mahdollisuuden sekä laajan hakijajoukon kilpailuttamiseen että hakijoiden keskinäiseen arviointiin, sillä ei kuitenkaan ole tarkoitus poistaa mahdollisuutta rekrytoitua syyttäjälaitokseen muutakin kautta.

Apulaissyyttäjien valinta

Apulaissyyttäjien virat on sijoitettu 14 paikalliseen syyttäjäyksikköön, joiden päälliköt valtakunnallisen haun jälkeen ovat valinneet apulaissyyttäjät vuoden pituiseen määräaikaiseen virkasuhteeseen.

Valinnassa eduksi luettaviksi seikoiksi on katsottu erityisesti suoritettu tuomioistuinharjoittelu, esiintymis-ja ilmaisutaito, päätöksentekokyky, kotimaisten kielten hyvä suullinen ja kirjallinen hallinta, muu kielitaito, hyvä opintomenestys ja syyttäjäntoimen kannalta sopiva suuntautuminen, ammatillinen kokemus sekä mahdollinen puoltava lausunto tuomioistuinharjoittelupaikan syyttäjältä ja/tai laamannilta.

Harjoitteluohjelma

Apulaissyyttäjien harjoittelujärjestelmä on luonteeltaan työssä oppimista, joten pääasiallinen koulutusvastuu on paikallisyksiköissä. Koulutusohjelma järjestetään siten, että se tukee edellä esitettyjä tavoitteita.

Johtava kihlakunnansyyttäjä vastaa koko harjoittelukauden ajan apulaissyyttäjän kehittymisen seurannasta, monipuolisten tehtävien järjestämisestä ja niiden vaativuuden nousujohteisuudesta sekä siitä, että apulaissyyttäjä saavuttaa syyttäjältä edellytettävät valmiudet.

Jokaiselle apulaissyyttäjälle nimetään vastuulliseksi ohjaajaksi ("tutoriksi") riittävän kokenut, vakituinen kihlakunnansyyttäjä, joka on halunnut tehtävään. Tutor vastaa tehtävien käytännön järjestämisestä sijoitusyksikössä ja toimii harjoittelun koordinaattorina.

Hän seuraa apulaissyyttäjän tekemiä päätöksiä ja huolehtii siitä, että apulaissyyttäjä saa riittävän laajan kuvan yksikössä noudatettavista erilaisista työtavoista ja linjauksista. Tutor pitää huolen siitä, että apulaissyyttäjä saa tarvittavat kontaktit erilaisiin sidosryhmiin sekä seuraa ja valvoo omalta osaltaan apulaissyyttäjän valmiuksien kehittymistä.

Harjoittelu sijoitusyksikössä on vaiheistettu vuosineljänneksittäin.Tavoitteena on, että apulaissyyttäjä saa kuhunkin jaksoon kuuluvista asioista ja tehtävistä hyvät tiedot ja että hänen työskentelynsä muodostuu vaativuudeltaan nousujohteiseksi hänen kykyjään ja taitojaan vastaavasti.

Valtakunnansyyttäjänvirasto on järjestetty apulaissyyttäjille vuosittain kymmenkunta koulutuspäivää, joilla on käsitelty keskeisiä syyttäjäntoiminnan osa-alueita. Koulutuspäiviä varten valtakunnansyyttäjänvirastoon o hankittu mm. näytteitä apulaissyyttäjien laatimista ratkaisuasiakirjoista.

Loppukoe

Harjoittelu huipentuu loppukoe- ja palautepäivään. Loppukokeella pyritään osaltaan selvittämään apulaissyyttäjien omaksumia, kihlakunnansyyttäjältä edellytettäviä tietoja ja taitoja. Koe on vaativa, joten sen suorittaminen on apulaissyyttäjille todellista meriittiä. Viisi tuntia kestävään kokeeseen sisältyy suullinen ja kirjallinen osuus.

Todistus harjoittelusta

Osoitukseksi harjoittelun ja loppukokeen hyväksytystä suorittamisesta sekä kihlakunnansyyttäjän kelpoisuusvaatimuksena olevasta syyttäjäntehtävän hoitamiseen tarvittavista taidosta kukin apulaissyyttäjä saa todistuksen, jossa hänen todetaan olevan "Syyttäjäksi kelpoinen". Todistuksen saaminen edellyttää:

  • toimimista apulaissyyttäjänä vuoden ajan,
  • harjoittelujärjestelmän mukaista työskentelyä,
  • sijoitusyksikön johtavan kihlakunnansyyttäjän ja tutorin puoltavaa lausuntoa sekä
  • osallistumista koulutusohjelman mukaiseen koulutukseen ja
  • loppukokeen suullisen ja kirjallisen osuuden hyväksyttävää suorittamista.

Todistukset on perinteisesti jaettu Valtakunnansyyttäjänvirastossa järjestetyssä juhlallisessa"Apulaissyyttäjä-Gaalassa".

Kokemukset myönteisiä

Apulaissyyttäjiltä, tutoreilta ja syyttäjäyksiköistä saadun palautteen sekä muun kokemuksen perusteella harjoittelujärjestelmä on osoittautunut toimivaksi ja tarpeelliseksi niin syyttäjälaitoksen kuin apulaissyyttäjien kannalta.

Lisätietoja 

Neuvotteleva virkamies Virpi Jalkanen, puh. 010 362 0836 ja koulutussuunnittelija Tuula Koponen, puh. 010 362 0816.

Sähköposti: etunimi.sukunimi@oikeus.fi

 

Päivitetty 21.5.2 010