| Tutkinnanjohtajan objektiivisuus, esitutkinnan joutuisuus | Tekstiversio |
Asianomistaja oli tehnyt tutkintapyynnön 8.6.2002. Kihlakunnansyyttäjä päätti tutkinnanjohtajana 11.3.2003 olla käynnistämättä esitutkintaa.
Asiassa oli poliisilta saadun selvityksen mukaan uhkaavasti ja agressiivisesti käyttäytynyt henkilö otettu kiinni ja pantu poliisilain 20 §:n nojalla säilöön. Poliisilain 20 §:n 3 momentin nojalla henkilö voidaan ottaa kiinni ja pitää säilössä, jos paikalta poistaminen on ilmeisesti riittämätön toimenpide eikä häiriötä tai vaaraa voida muutoin poistaa. Asiakirjoista saatavissa olleen selvityksen perusteella perusteet säilössä pitämiselle eivät olleet yksiselitteiset. Asiassa suoritettiin Valtakunnansyyttäjänviraston toimesta esitutkinta ja määrättiin nostettavaksi poliisimiestä vastaan syyte vapaudenriistosta ja virka-aseman väärinkäytöstä. Käräjäoikeus tuomitsi poliisimiehen sakkorangaistukseen.
Kihlakunnansyyttäjä oli tutkinnanjohtajana päättänyt olla aloittamatta tutkintaa pääosin kiinnniotosta ja säilöönottamisesta päättäneen poliisimiehen kertoman perusteella, vaikka ne oli selvästi ristiriidassa tutkintapyynnön tekijän antamien tietojen kanssa ja vaikka asiakirjojen mukaan asiaan oli helposti saatavissa lisäselvitystä.
Apulaisvaltakunnansyyttäjä kiinnitti tutkinnanjohtajanana toimineen kihlakunnansyyttäjän huomiota esitutkintalain säännöksiin tutkinnan tasapuolisuudesta sekä siihen, että poliisin tekemäksi epäillyt rikokset tulee tutkia joutuisasti. (654/21/03)