Kihlakunnansyyttäjä oli lähettänyt sovitteluun kunnianloukkausta koskevan asian, jonka hän sovittelun epäonnistuttua jätti syyttämättä näytön puuttumisen vuoksi. Apulaisvaltakunnansyyttäjä ei pitänyt kihlakunnansyyttäjän menettelyä asianmukaisena ja katsoi, että rikoksesta epäillyn syyllisyydestä tulee olla syytteen nostamiseen oikeuttava näyttö, jotta syyttäjä voi olla aloitteellinen sovittelun käynnistämiseksi (218/21/04).