Esitutkinnassa asianomistajan kertomusta tukevaa näyttöä ilmeni useiden todistajien ja osittain myös rikoksesta epäiltyjen kertomuksista. Myös asianomistajasta hankitussa lääkärintodistuksessa havaittu jälki tuki rikosepäilyä.

Syyteharkinta perustuu kirjalliseen esitutkintamateriaaliin, jolloin näytön arviointi varsinkin henkilötodisteiden kohdalla on välillistä. Tämä ei mahdollista kovinkaan tarkan kuvan luomista tapahtumista. Mahdollisuus ristiriitaisten kertomusten luotettavuuden arvioimiseen ja kannanotto ristiriidan syihin on pelkän kirjallisen aineiston perusteella rajoitettua. Suullinen ja välitön käsittely oikeudenkäynnissä sen sijaan antaa huomattavasti paremmat mahdollisuudet tarkempaan ja laadukkaampaan henkilötodisteiden luotettavuuden arvioimiseen. Oikeudenkäynnissä prosessiaineisto voi kysymysten johdosta myös rikastua. Apulaisvaltakunnansyyttäjän mukaan tapauksessa ilmenneissä olosuhteissa syyttäjän olisi tullut esitutkinnassa kuultujen lukuisten todistajien yhdensuuntaisten kertomusten ja toisaalta vastaajien osin muuttuneiden ja todistajien kanssa ristiriitaisten kertomusten vuoksi päätyä syyttämättä jättämisen sijasta syytteen nostamiseen. Asianomistaja oli toissijaista syyteoikeutta käyttäen saattanut asian tuomioistuimen tutkittavaksi. Apulaisvaltakunnansyyttäjä saattoi käsityksensä ristiriitaisten henkilötodisteiden arvioimisen mahdollisuudesta pelkän kirjallisen esitutkinta-aineiston perusteella ratkaisun tehneen syyttäjän tietoon. (217/21/03)