Apulaisvaltakunnansyyttäjä suoritti uuden syyteharkinnan epäillystä tekijänoikeusrikoksesta, koska kihlakunnansyyttäjä oli muutosharkintakanteluun vastatessaan todennut, että asiaan oli syyttämättäjättämispäätöksen laatimisen jälkeen tullut uutta olennaista näyttöä, joka olisi edellyttänyt syytteen nostamista. Kihlakunnansyyttäjä katsoi itsensä esteelliseksi nostamaan syytettä, koska asianomistaja oli valtakunnansyyttäjälle lähetetyissä kirjoituksissa voimakkaasti kritisoinut kyseisen syyttäjän toimintaa.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä on jättänyt epäillyn syyttämättä riittävän näytön puuttumisen vuoksi. Asiassa on epäilty tekijänoikeusrikosta, jossa tekijä olisi ansiotarkoituksessa loukannut toisen tekijänoikeutta kopioimalla oikeudettomasti kokonaan tai osia kirjallisesta teoksesta CD-ROM -levynä olevaan teokseen.

Valtioneuvoston asettama tekijänoikeusneuvosto on yksimielisessä lausunnossaan todennut, ettei kirjan sukuselvitysosa ylitä teoskynnystä vaan, että se on nauttinut luettelosuojaa, jonka 15 vuoden suoja-aika on päättynyt ennen kopiointia.

Apulaisvaltakunnansyyttäjällä ei ole ollut perusteita epäillä, että tekijänoikeusneuvoston suosituksen luonteinen lausunto olisi virheellinen. Apulaisvaltakunnansyyttäjä on katsonut, ettei asiassa ole ilmennyt sellaista riittävää näyttöä epäillyn tahallisuudesta, että syyte voitaisiin nostaa.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä totesi päätöksessään, että kihlakunnansyyttäjän olisi tullut syyttämättäjättämispäätöksessä selkeästi todeta, mistä tunnusmerkistötekijästä asiassa ei ole ollut riittävää näyttöä. Apulaisvaltakunnansyyttäjä on myös todennut, ettei asiassa ilmennyt uusi selvitys eli uusi asiantuntijalausunto asianomistajan tekijänoikeudesta ole saattanut asiaa siten kokonaan uuteen valoon, että syytekynnys olisi kihlakunnansyyttäjän ilmoittamin tavoin ylittynyt.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä lähetti päätöksen tiedoksi johtavalle kihlakunnansyyttäjälle, koska kihlakunnansyyttäjä ei enää työskentele syyttäjälaitoksessa. (417/21/03)