Apulaisvaltakunnansyyttäjä on kiinnittänyt kihlakunnansyyttäjän huomiota vastaisen varalle syyteharkintakäytännön yhdenmukai- suuteen.

Kihlakunnansyyttäjä oli lukuisissa tapauksissa rangaistusmääräysmenettelystä annetun lain 11 §:n 2momentin ja tieliikennelain 104§:n nojalla jättänyt rangaistusmääräyksen antamatta, koska hän oli katsonut rikkomuksen vähäiseksi. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella näytti ilmeiseltä, että kihlakunnansyyttäjän ratkaisut olivat merkittävästi poikenneet syyttäjien yleisestä ratkaisukäytännöstä kyseisissä asioissa eikä hän ollut esittänyt poikkeavan käytäntönsä perusteeksi hyväksyttäviä syitä.

Valtakunnallisesti ja alueellisesti yhdenmukainen syyteharkintakäytäntö on eräs koko syyttäjälaitoksen tulostavoitteita. Erityisesti käytäntöjen yhdenmukaisuus tulee ottaa huomioon silloin kuin, kuten tässä tapauksessa, samansuuntaisten ratkaisujen lukuisuudesta muodostuu selkeä linja. (JK/VJ) Dnro 626/21/02