Syyteharkinnan laajuusTekstiversio

Kihlakunnansyyttäjä oli erään hotellin edustalla tapahtuneeksi epäiltyä lievää vahingontekoa ja lievää pahoinpitelyä koskevassa asiassa päätynyt yhden epäillyn osalta syytteen nostamiseen ja kahden epäillyn osalta syyttämättäjättämiseen ei näyttöä -perusteella. Esitutkinnassa ei ollut kuultu tapahtumapaikalle tullutta hotellin portieeria, josta kaikki asianosaiset olivat maininneet omissa esitutkintakertomuksissaan. Syyttäjä oli suorittanut syyteharkinnan määräämättä lisätutkintaa portieerin kuulemiseksi todistajana ja vasta yhden asianosaisen kanneltua asiassa valtakunnansyyttäjälle selvittänyt, mitä havaintoja portieeri oli tehnyt tapahtumista.

Koska syyttäjän asiassa antaman selvityksen perusteella oli ilmeistä, ettei portieeri ollut tehnyt havaintoja epäillyistä rikoksista, apulaisvaltakunnansyyttäjä ei katsonut enää aiheelliseksi pyytää poliisia suorittamaan asiassa lisätutkintaa portieerin kuulemiseksi todistajana. Apulaisvaltakunnansyyttäjä kiinnitti kuitenkin syyttäjän huomiota hänen virkavelvollisuuteensa huolehtia siitä, että syyteharkintaan tuleva asia selvitetään riittävästi esitutkinnassa. (645/21/03)