Tapauksessa on ollut kyse siitä, onko syyttäjä voinut tehdä syyttämättäjättämispäätöksen raiskauksen yrityksestä kohtuusperusteella sen vuoksi, että rikoksesta epäilty henkilö on ollut alentuneesti syyntakeinen. Apulaisvaltakunnansyyttäjä on ottanut asian uuteen syyteharkintaan. Raiskauksen yrityksestä epäilty henkilö oli ollut mielisairaalassa hoidossa katkeamatta tekoa edeltävät yhdeksän kuukautta. Teko tapahtui sairaala-alueen läheisyydessä potilaan ulkoilun yhteydessä. Epäillystä henkilöstä annettu lääkärinlausunto oli varsin vakuuttava selvitys siitä, että henkilön kyky ymmärtää tekonsa oikeudenvastaista luonnetta ja sen seurauksia on ollut rajoittunut. Tämä viittasi ainakin alentuneeseen syyntakeisuuteen, joka voidaan ottaa huomioon kohtuusperusteen soveltamisessa. Näin ollen oikeudenkäyntiä ja rangaistusta oli pidettävä kohtuuttomina tai tarkoituksettomina ottaen huomioon em. lääkärinlausunnosta ilmenevät teosta epäillyn henkilön henkilökohtaiset olot. Henkilön syyksi luettu raiskauksen yritys ei ollut tekotavaltaan, teko-olosuhteiltaan ja asianomistajalle aiheutuneilta vahingoiltaan erityisen vakava lajissaan. Tämän vuoksi myöskään tärkeä yleinen tai yksityinen etu ei vaatinut syytteen nostamista henkilöä vastaan. Apulaisvaltakunnansyyttäjä päätyi siten syyteharkinnassaan samaan lopputulokseen kuin kihlakunnansyyttäjä. Teosta voitiin jättää syyttämättä oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 8 §:n 1 -kohdan mukaisella ns. kohtuusperusteella. (59/21/03)