Apulaisvaltakunnansyyttäjän sijainen on ottanut uudelleen ratkaistavaksi asian, jossa kihlakunnansyyttäjä oli asianomistajan saatettua poliisin tutkinnanjohtajan tekemän esitutkinnan lopettamispäätöksen syyttäjän arvioitavaksi tehnyt päätöksen olla määräämättä esitutkintaa suoritettavaksi ja olla ryhtymättä syytetoimiin.

Tapauksessa on ollut kyse siitä, että kolme tuomaria on ilmiannettu virkarikoksista, joiden osalta tutkinnanjohtaja on todennut, ettei asiassa ole syytä epäillä rikosta.

Apulaisvaltakunnansyyttäjän sijainen on todennut, että Suomen perustuslain 110 §:n mukaan syytteen nostamisesta tuomaria vastaan lainvastaisesta virkatoimesta päättää oikeuskansleri tai oikeusasiamies. Valtakunnansyyttäjän 17.05.2000 syyttäjille anta- massa yleisessä ohjeessa (VKS:2000:6) todetaan, että syyttäjät tekevät ilmoituksen oikeuskanslerinvirastoon, jos tuomarin virkari- kosasia tai tätä koskeva ilmoitus saapuu syyttäjälle.

Apulaisvaltakunnansyyttäjän sijainen on katsonut, ettei kihlakunnansyyttäjällä ole toimivaltaa määrätä esitutkintaa toimitettavaksi tai nostaa syytettä tuomarin virkarikosepäilyn osalta. Asia on siirretty oikeuskanslerille.

Apulaisvaltakunnansyyttäjän sijainen on kiinnittänyt kihlakunnansyyttäjän vakavaa huomiota perustuslain toteamaan laillisuusvalvojien yksinomaiseen syyteoikeuteen tuomareiden virkarikosasioissa. Lisäksi kihlakunnansyyttäjän huomiota on kiinnitetty siihen, ettei hänen olisi tullut tehdä kyseistä päätöstä ns. poliisirikosten tutkinnanjohtajana vaan kihlakunnansyyttäjänä. (132/21/04)