Raiskaus, seksuaalinen hyväksikäyttö, suullisen näytön arvioiminenTekstiversio

Raiskausjutussa asianomistajana kuultu naishenkilö oli kertonut tulleensa raiskatuksi yksityisasunnossa. Asianomistaja oli yön aikana nauttinut alkoholia asunnossa olleen kahden miehen kanssa. Asianomistaja oli kertonut, että häntä oli yritetty saada humalaan. Hän oli sammunut eikä hänellä ollut varsinaisia muistikuvia yön tapahtumista. Aamulla herätessään hänellä oli ollut haava sukupuolielimessään ja paikassa, jossa hän oli herännyt, oli jälkiä verenvuodosta. Asianomistaja oli ehdottomasti kiistänyt, että hän olisi suostunut sukupuoli- yhteyteen kummankaan asunnossa olleen miehen kanssa. Miehet A ja B olivat kertoneet naisen nauttineen alkoholia vapaaehtoisesti eikä naista ollut juotettu humalaan. Toinen miehistä myönsi yrittäneensä sukupuoliyhteyttä naisen kanssa. Tähän nainen oli miehen kertomuksen ryhtynyt täysin vapaaehtoisesti. Haava oli syntynyt vahingossa.

Kihlakunnansyyttäjä oli päättänyt syytteen nostamatta jättämisestä asiassa näytön riittämättömyyden vuoksi. Asianomistajan muutosharkintapyynnön johdosta Valtakunnansyyttäjänvirastossa päätettiin asian ottamisesta uuteen syyteharkintaan. Apulaisvaltakunnansyyttäjän sijaisena toiminut valtionsyyttäjä päätti syytteen nostamisesta B:tä vastaan. Syytteen nostamista perusteltiin m.m. seuraavilla seikoilla: syyteharkinta perustuu kirjalliseen esitutkintamateriaaliin, jolloin näytön arviointi varsinkin henkilötodisteiden kohdalla on välillistä. Mahdollisuus ristiriitaisten kertomusten luotettavuuden arvioimiseen ja kannanotto ristiriidan syihin on pelkän kirjallisen aineiston perusteella rajoitettua. Suullinen ja välitön käsittely oikeudenkäynnissä sen sijaan antaa huomattavasti paremmat mahdollisuudet syyteharkintatilannetta tarkempaan ja laadukkaampaan henkilötodisteiden luotettavuuden arvioimiseen. Oikeudenkäynnissä prosessiaineisto voi kysymysten johdosta myös rikastua. Selvitysintressi on seksuaalirikoksissa yleisesti ottaen korostuneempi kuin monessa muussa rikostyypissä. Koska syytteen nostaminen merkitsee rikosepäilyn perinpohjaista selvittämistä, voidaan selvitysintressin painavuus tällaisessa näyttötilanteessa huomioida syytteen nostamista puoltavana seikkana.