| Kiihottaminen kansanryhmää vastaan, sananvapaus, päätoimittajarikkomus, lähdesuoja | Tekstiversio |
Poliisi oli suorittanut esitutkintaa sen selvittämiseksi, oliko eräässä sanomalehdessä julkaistu pakina, jonka otsikkona oli "Ne jyrää meidät", täyttänyt rikoslain 11 luvun 8 §:ssä säädetyn kiihottamisen kansanryhmää vastaan -rikoksen tunnusmerkistön. Kirjoitusta voitiin pitää venäläisvastaisena.
Koska kirjoitus oli julkaistu sanomalehdessä ja koska kyseessä oli virallisen syytteen alainen epäilty rikos oli valtakunnansyyttäjällä yksinomainen syyteoikeus sananvapauslain 24 §:n nojalla. Esitutkinnassa oli rikoksesta epäiltynä kuultu sanomalehden vastaavaa toimittajaa. Hän oli kiistänyt itse kirjoittaneensa puheena olevan pakinan. Hän oli kertonut tietävänsä kuka kirjoituksen oli laatinut mutta kieltäytyi paljastamasta tämä henkilöllisyyden. Apulaisvaltakunnansyyttäjä totesi syyteharkintaratkaisussaan, että asiassa ei ollut selvitystä siitä, että vastaava toimittaja olisi itse laatinut kirjoituksen eikä häntä myöskään tässä asiassa voitu velvoittaa paljastamaan kirjoituksen laatijan henkilöllisyyttä. Mahdollista oli kuitenkin, että vastaava toimittaja oli omalla menettelyllään syyllistynyt päätoimittajarikkomukseen. Edellytyksenä oli tällöinkin, että kirjoitus oli tunnusmerkistön mukainen.
Tältä osin apulaisvaltakunnansyyttäjä katsoi, että nyt puheena olevan kärjekkään kansanomaisena pidettävän kirjoituksen rangaistavuutta arvioitaessa oli otettava huomioon yhtäältä se asiayhteys, johon lehtikirjoitus liittyy, sekä toisaalta se tyylilaji, jota kirjoitus edustaa. Kirjoitus on tarkoitettu pakinaksi. Siinä käytetty tyyli perustuu värikkäisiin ja liioitteleviin sanontoihin ja hätkähdyttäviin kielikuviin. Arvioitavissa oli, että kirjoituksen liioitteleva ja yliampuva kirjoitustyyli on ollut lukijoiden havaittavissa. Todennäköistä oli, että pääosa lukijoista on tehnyt sen johtopäätöksen, ettei kirjoituksen laatia tosissaan esitä sitä, mitä kirjoituksessa on sanamuodonmukaisesti luettuna esitetty.
Kirjoitusta on myös arvioitava sananvapautta vastaan. Sananvapauden suojan piiriin eivät nimittäin kuulu ainoastaan sellaiset tiedot tai mielipiteet, jotka otetaan vastaan mielellään tai joita pidetään harmittomina tai yhdentekevinä, vaan myös sellaiset, jotka loukkaavat, järkyttävät tai herättävät levottomuutta. Tämä perus- ja ihmisoikeus edellytti apulaisvaltakunnansyyttäjän mukaan varsin usein sitä, että sananvapautta rajoittavaa rikostunnusmerkistöä tulkitaan pidättyvästi. Apulaisvaltakunnansyyttäjä päätyi katsomaan, ettei kirjoitus täyttänyt rikoslain 11 luvun 8 §:ssä säädettyä rikostunnusmerkistöä. (R 05/40)