Syyttämättäjättäminen, kohtuusperuste, julkisuusTekstiversio

Syyttäjän tekemien syyttämättäjättämispäätösten mukaan A, B ja C olivat oikeudettomasti hävittänyt eräälle kunnalle kuuluvan pumppuhuoneen ja katkaisseet huoneelle johtavat vesijohdot. Syyttäjä piti näytettynä, että vastaajat olivat syyllistyneet vahingontekoon. Syyttäjän käsityksen mukaan oikeudenkäyntiä olisi asiassa pidettävä kohtuuttomana. Maanomistajat ovat jo vuosia sitten ilmaisseet kielteisen kantansa pumppulaitoksen sijainnille, joten heidän halunsa poistaa pumppulaitos kiinteistöltä on ollut kunnan tiedossa. Asiasta oli kunnan kanssa käyty tiivistä kirjeenvaihtoa keväästä 2005 lähtien. Kunnalla on ollut toimimisvelvollisuus, koska kyseessä on ollut rasitteeton ja sopimukseton tilanne. Asia olisi tullut ratkaista hallinnollisessa menettelyssä. Yleinen tai yksityinen etu ei vaadi asian käsittelyä oikeudenkäynnissä. Vesiyhtymän osakkaille on kunnan toimesta järjestetty mahdollisuus saada vettä. A, B ja C saisivat yleisen rangaistuskäytännön mukaisesti teoistaan sakkoa. Näillä perusteilla syyttäjä on lukenut teot edellä mainittujen henkilöiden syyksi, mutta päättänyt oikeudenkäynnistä rikosasiassa annetun lain 1 luvun 8 §:n 1 kohdan nojalla jättää asiassa syytteen nostamatta.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä määräsi syyteen nostettavaksi A, B ja C:tä vastaan vahingonteosta.
Vedenottamon hajottaminen oli johtanut siihen, että kymmenkunta vedenottajaa oli jäänyt ilman talousvettä. Riita vedenottamon paikasta olisi tullut ratkaista asianmukaisessa tuomioistuinkäsittelyssä tai hallinnollisessa järjestyksessä. Näissä olosuhteissa rikosoikeudenkäynti ei ole kohtuuton.

Asianomistaja pyysi sähköpostiviestillä selvitystä ja näkemystä syyttäjältä, mihin eräs lehdessä julkaistu syyttäjän suuhun pantu väite perustuu. Väitteen perusteella asianomistaja epäili syyttäjän puolueettomuutta. Vastauksessaan syyttäjä totesi, että kaikki syyttäjiä koskevat selvityspyynnöt osoitetaan valtakunnansyyttäjälle. Muutoin syyttäjä ei vastannut tiedusteluun.

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 17 §:n mukaan viranomaisen on tehtäviään hoitaessaan velvollinen huolehtimaan siitä, että tietojen saamista viranomaisen toiminnasta ei lain 1 ja 3 § huomioon ottaen rajoiteta ilman asiallista ja laissa säädettyä perustetta. Syyttäjä ei ole vastannut asianomistajan tiedusteluun muutoin kuin ohjaamalla häntä tekemään kantelun Valtakunnansyyttäjänvirastoon. Syyttäjän olisi kuitenkin tullut ilmoittaa käsityksensä asiasta asianomistajalle, jolla oli perusteltu syy tiedustella asiaa häneltä.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä on saattanut tämän käsityksensä syyttäjän tietoon. Asia ei antanut aihetta muihin toimenpiteisiin. (Dnrot 155/41/05 ja 172/42/05)