Apulaisvaltakunnansyyttäjä jätti syytteen nostamatta, koska kyseessä ei ollut rikos.

Kysymyksessä oleva asia oli ollut johtavalla kihlakunnansyyttäjällä syyteharkinnassa 1 vuoden 10 kuukautta. Apulaisvaltakunnansyyttäjä oli jo aikaisemmin, asianomistajan kantelukirjoituksen johdosta, kiinnittänyt johtavan kihlakunnansyyttäjän huomiota syyteharkinnan viipymiseen ja kehottanut häntä suorittamaan sen viipymättä. Syyteharkinnan edelleen viipyessä asianomistaja teki johtavasta kihlakunnansyyttäjästä rikosilmoituksen, jonka jälkeen tämä, yhteistoiminta-alueen päällikön kanssa siitä sovittuaan, siirsi asian toiseen syyttäjäyksikköön. Syyteharkinta asiassa valmistui noin kuukauden kuluttua siirrosta.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä katsoi, että syyteharkinta oli kestänyt kohtuuttoman pitkään varsinkin, kun johtava kihlakunnansyyttäjä oli itse velvollinen seuraamaan syyttäjäyksikön käsittelyaikoja ja puuttumaan niihin, mikäli ne näyttivät venyvän yli sovitun ajan. Toisaalta taas kysymys oli vaativasta rikosasiasta ja syyttäjäyksikön yleinen ja johtavan kihlakunnansyyttäjän oma työtilanne oli ollut jossain määrin ruuhkautunut. Lisäksi johtava kihlakunnansyyttäjä oli ollut aloitteellinen asian siirtämisessä toiseen syyttäjäyksikköön, jossa syyteharkinta oli valmistunut nopeasti.

Johtavan kihlakunnansyyttäjän teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat oli kokonaisuutena arvioiden vähäinen eikä se näin ollen täyttänyt tuottamuksellisen virkavelvollisuuden rikkomisen tunnusmerkistöä. Dnro R 05/39