Apulaisvaltakunnansyyttäjä saattoi ohjaavassa tarkoituksessa kihlakunnansyyttäjän tietoon käsityksensä siitä, että yksityisoikeudellisten vaatimusten ajamisesta kieltäytymistä koskevassa vakiomuotoisessa ilmoituskirjeessä asianomistajalle olisi kyseisessä tapauksessa ollut selvyyden vuoksi ja syyttäjän kieltäytymisen syiden ymmärtämiseksi perusteltua mainita myös asianomistajan henkilökohtaisen kuulemisen tarpeellisuudesta ja sen rajoittavasta vaikutuksesta syyttäjän mahdollisuuteen asianomistajan edustamiseen.

Käsitys liittyi kanteluun, jossa arvosteltiin kahden eri syyttäjän kieltäytymistä kahden eri asianomistajan yksityisoikeudellisten vaatimusten ajamisesta ja kieltäytymisiä koskevia ilmoituskirjeitä. Apulaisvaltakunnansyyttäjä ei pitänyt perusteltuna puuttua kummankaan syyttäjän kieltäytymiseen sinänsä. Dnro 129/41/04