Valtionsyyttäjä teki lääninhallituksen virkamiehiin ja lääniin kuuluvan kihlakunnan nimismieheen kohdistuneiden rikosepäilyjen johdosta seuraavat päätökset:
- Lääninhallituksen kansliapäällikkö asetettiin syytteeseen virkavelvollisuuden rikkomisesta, koska eräät lääninhallituksen huonekalu-, sisustustarvike- ja ajoneuvohankinnat tehtiin suorahankintoina tavaroiden toimittajilta  julkisia hankintoja koskevissa säännöksissä edellytettyä tarjouskilpailua järjestämättä taikka vaihtoehtoisesti yhteishankintayksikön palveluja käyttämättä.
- Kansliapäällikkö asetettiin syytteeseen myös seitsemästä tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta, koska hän oli laiminlyönyt suorittaa lääninhallituksen taloussäännön ja valtion talousarviosta annetun asetuksen edellyttämän menon laillisuuden varmistamisen hyväksyessään maksettavaksi nimismiehen matkakuluja, jotka eivät todellisuudessa kuuluneet valtion varoista korvattaviksi.
- Nimismies asetettiin syytteeseen 18:sta virkavelvollisuuden rikkomisesta ja 16:sta petoksesta, koska hän oli virkamatkoista annetun valtiovarainministeriön määräyksen vastaisesti maksattanut valtiolla virkamatkakuluina yksityisten matkojensa kuluja sekä veloittanut valtiolta perusteettomia matkapäivärahoja, kilometrikorvauksia sekä virkamatkoihinsa ilman esimiehen suostumusta yhdistämiinsä loma-aikoihin ajoittuvia matkakuluja.
- Syyttäjä katsoi lääninpoliisijohtajan syyllistyneen tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen, kun hän oli laiminlyönyt varmistaa menon laillisuuden hyväksyessään maksettavaksi yhden nimismiehen matkoihin liittyneen laskun, jota ei olisi pitänyt maksaa valtion varoista. Lisäksi lääninpoliisijohtaja oli laiminlyönyt huolehtia siitä, että paikallispoliisin ympärivuorokautinen johtamisvalmius on jatkuvasti sisäasiainministeriön määräysten mukainen.  Syytettä ei nostettu teon vähäisyyden perusteella muun ohella sen vuoksi, että virheellisesti hyväksytty lasku oli määrältään vähäinen, eikä johtovalmiuden ylläpitoon liittyvästä laiminlyönnistä ollut aiheutunut vahinkoa eikä siitä mahdollisesti aiheutuvakaan vahinko olisi todennäköisesti ollut suuri. (SJP 06/49)
- Syyttäjä katsoi kansliapäällikön syyllistyneen virkavelvollisuuden rikkomiseen laiminlyömällä kahden vuoden aikana kutsua lääninhallituksen yhteistyökomitean koolle niin usein, että kaikki komitealle yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain mukaan kuuluvat asiat olisi saatu käsiteltyä. Syytettä ei nostettu teon vähäisyyden perusteella, koska lääninhallituksen toimitilojen laajoista korjaustöistä johtuneet poikkeukselliset olosuhteet olivat vaikeuttaneet toimintaa ja yhteistyökomitealle kuuluvia asioita oli käsitelty henkilökunnan kanssa muissa yhteyksissä. (SJP 06/44)

Lisäksi valtionsyyttäjä teki näytön puuttumiseen perustuvat syyttämättäjättämispäätökset seuraavista rikosepäilyistä:
- Nimismiehen ja kansliapäällikön epäiltiin rikkoneen virkavelvollisuuksiaan käyttämällä kihlakunnanvirastolle osoitettuja toimintamenomäärärahoja viraston toimialaan kuulumattomiin tarkoituksiin järjestämällä kihlakunnanviraston henkilökunnalle huvimatkaksi epäillyn Tukholmanmatkan. (SJP:t 06/40 ja 06/42)
- Maaherran epäiltiin rikkoneen virkavelvollisuuttaan olemalla osallinen edellä mainittuihin lääninhallituksen hankintoihin liittyneisiin rikkomuksiin. (SJP 06/39)
- Lääninhallituksen pelastusylitarkastajan epäiltiin rikkoneen virkavelvollisuuttaan olemalla osallinen yhteen edellä mainittuun ajoneuvohankintaan liittyneeseen rikkomukseen. (SJP 06/38)
- Kansliapäällikön epäiltiin rikkoneen virkavelvollisuuttaan väärinkäyttämällä virkamatkaoikeuttaan yksityisten matkojen tekemiseen sekä syyllistyneen lahjusrikkomukseen ottamalla vastaan oikeudettoman taloudellisen edun ulkomaille tekemänsä messumatkan yhteydessä. (SJP 06/41)

Valtionsyyttäjä teki edellä mainittujen ratkaisujen lisäksi myös esitutkinnan rajoittamispäätöksen useiden kansliapäälliköön kohdistuneiden vähäisiä laiminlyöntejä koskevien virkarikosepäilyjen osalta.