| Verorikkomus, konkurrenssi | Kuvallinen versio |
04.09.2003
Apulaisvaltakunnansyyttäjä määräsi nostettavaksi syytteen verorikkomuksesta. Tapauksessa kihlakunnansyyttäjä oli tehnyt syyttämättäjättämispäätöksen verorikkomusta koskevassa asiassa oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 8 §:n 2 kohdan konkurrenssiperusteella, koska vastaaja oli aiemmin tuomittu ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Asianomistajana olleen veroviraston tärkeä yksityinen etu ilmenee sen oikeudessa esittää yksityisoikeudellinen vahingonkorvausvaatimus rikosoikeudenkäynnin yhteydessä. Yksityisoikeudellisen vaatimuksen esittämisellä rikosprosessissa on verohallinnolle verovalvonnan tehokkuuteen liittyvä merkitys. Vaikka verohallinnolla on paremmat mahdollisuudet ajaa vaatimustaan siviilikanteella kuin yksityisen asianomistajan, ei verohallintoa tule tästä syystä asettaa syyttäjän ratkaisutoiminnassa muita asianomistajia huonompaan asemaan. Myös yleinen etu vaatii syytteen nostamista. (147/21/03) Käräjäoikeus tuomitsi vastaajan syytteen mukaisesti verorikkomuksesta 50 päiväsakkoon. Lisäksi vastaaja tuomittiin veroviraston vaatimuksesta korvaamaan verottajalle suorittamatta jätetyt ennakonpidätykset ja työnantajan sosiaaliturvamaksut.