Valtakunnansyyttäjänvirasto

Yleinen ohje
Annettu 28.1.2002
Voimassa 1.2.2002 - 31.1.2007

1. Yleistä

Poliisimiehen tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkintaa johtaa syyttäjä lukuun ottamatta rikesakkoasiana ja rangaistusmääräysmenettelyssä käsiteltäviä asioita.1) Säännös koskee poliisimiehen tekemäksi epäiltyjä rikoksia riippumatta siitä onko rikos tapahtunut viranhoidossa tai sen ulkopuolella. Poliisimiehiä ovat poliisiasetuksessa mainitut virkamiehet.2) Esimerkiksi poliisilaitoksessa työskentelevät vartijat eivät ole poliisimiehiä. Säännös koskee myös suppeaa esitutkintaa, jos asiaa ei käsitellä rikesakkoasiana tai rangaistusmääräysmenettelyssä.

Tutkinnan johto on ollut tarpeen järjestää niin, ettei poliisiviranomaisen omalla päätöksellä voida lopettaa poliisimiehen tekemäksi epäillyn rikoksen tutkintaa. Tarkoituksena on ollut turvata, että esitutkinta toimitetaan epäillyn aseman siihen vaikuttamatta ja yleisön luottamus esitutkinnan puolueettomuuteen säilyy. Itse tutkinta tapahtuu sitä johtavan syyttäjän ohjeistuksen mukaan poliisiviranomaisessa. 3)

2. Rikesakko- ja rangaistusmääräysasiat

Esitutkintalain 14 §:n 2 momenttia ei sovelleta rikesakolla tai rangaistusmääräyksellä käsiteltäviin asioihin. Poliisirikostutkintaa ei yleensä edellytä tuottamuksellista tekoa koskeva asia, joka on yksinkertainen ja myönnetty ja josta on olemassa vakiintunut seuraamuskäytäntö. Esimerkiksi liikennerikos tai –rikkomus voidaan käsitellä rangaistusmääräysmenettelyssä. Näissä asioissa poliisi voi kuitenkin tehdä itsenäisesti vähäisiä esitutkintatoimenpiteitä, kuten todistajan tai asianosaisen kuulemista, jos jo asian alkuvaiheessa tiedetään, että asia tullaan käsittelemään rikesakolla tai rangaistusmääräyksellä. Laajempien esitutkintatoimenpiteiden suorittaminen edellyttää, että tutkintaa johtaa syyttäjä.

Jos poliisimiehen menettely on virkavelvollisuuden vastaista, siihen saattaa sisältyä virkarikos, eikä asiaa voida käsitellä rangaistusmääräysmenettelyssä. Virkavelvollisuuden vastaisena menettelyä on pidettävä silloin, kun se on selvästi tahallista tai annettujen määräysten vastaista.

Tulkinnanvaraisissa tapauksissa asia tulee ohjata esitutkintalain 14 §:n 2 momentin mukaiseen menettelyyn.

3. Tutkinnanjohtaja

Tutkinnanjohtajana toimiva syyttäjä päättää esitutkinnan aloittamisesta tai toimittamatta jättämisestä4), johtaa ja ohjeistaa tutkintaa ja määrää tarvittavista lisäselvityksistä sekä esitutkinnan päättämisestä. Syyttäjällä on periaatteessa tutkinnanjohtajana samat oikeudet ja velvollisuudet kuin poliisitutkinnanjohtajallakin. Tutkinnanjohtajana toimiva syyttäjä vastaa esitutkintalain 15 §:n mukaisista ilmoituksista, pakkokeinoista, tiedottamisesta, esitutkinnan päättämisestä ja muista tutkinnanjohtajalle kuuluvista tehtävistä.

Poliisimiehen tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkinta voidaan toimittaa myös suppeana esitutkintana, jos esitutkintalain 44 § 1 momentin edellytykset täyttyvät. Tällöinkin tutkinnanjohtajana toimii aina syyttäjä esitutkintalain 44 § 2 momentin perusteella. Ainoastaan rikesakkoasiana tai rangaistusmääräysmenettelyssä käsiteltävät asiat eivät kuulu syyttäjän johtamaan esitutkintaan.

Tutkinnanjohtajana toimiva syyttäjä voi antaa rangaistusvaatimuksen asiassa, jossa on kysymys poliisimiehen tekemäksi epäillystä rikoksesta. Rangaistusvaatimus toimitetaan toimivaltaisen syyttäjän vahvistettavaksi. Tutkinnanjohtajana toimiva syyttäjä ei voi antaa rikesakkoa eikä huomautusta, koska rikesakon ja huomautuksen antaa poliisimies.

Syyteharkinnan suorittaa ja syytettä ajaa aina muu kuin tutkinnanjohtajana toiminut syyttäjä.

Syyttäjään tutkinnanjohtajana kohdistuvat kantelut käsitellään valtakunnansyyttäjänvirastossa. Myös eduskunnan oikeusasiamies ja valtioneuvoston oikeuskansleri voivat käsitellä tällaisia kanteluita.

4. Yhteydenottovelvollisuus kahden tutkinnanjohtajan tilanteessa

Tutkinnanjohtajana toimivalla syyttäjällä on tutkinnanjohtajan valtuudet vain siltä osin, kuin asia koskee poliisimiehen tekemäksi epäiltyä rikosta. Jos asiaan kuuluu muita rikoksesta epäiltyjä, tutkinnanjohtajana toimii tältä osin poliisimies. Tutkinnanjohtajien tulee huolehtia siitä, että tutkinta muodostaa näissä tapauksissa tutkinnallisesti järkevän kokonaisuuden.

Tutkinnanjohtajien on koordinoitava tutkintatoimenpiteet ja huolehdittava tutkintojen samanaikaisesta etenemisestä. Erityisesti on huolehdittava siitä, ettei vastakkaisissa tutkinnoissa kuulla todistajan asemassa henkilöä, joka joutuisi todistamaan omassa asiassaan.

Tutkinta tulee pääsääntöisesti järjestää niin, että tutkinnanjohtajana toimivan syyttäjän ja tutkijoiden virkapaikat ovat sellaisten kulkuyhteyksien päässä toisistaan, että he voivat myös käytännössä tavata henkilökohtaisesti. Lisäksi kahden tutkinnanjohtajan tilanteessa jutussa tulee mahdollisuuksien mukaan käyttää samoja tutkijoita.

5. Yhteistyö

Objektiivinen esitutkinta edellyttää välitöntä ja saumatonta yhteistyötä tutkinnanjohtajan ja tutkijoiden välillä. Tutkinnanjohtajana toimivan syyttäjän on aktiivisesti johdettava ja valvottava esitutkintaa, oltava yhteydessä tutkijoihin sekä huolehdittava tutkinnan viivytyksettömästä etenemisestä. Tutkijan on huolehdittava riittävästä yhteydenpidosta tutkinnanjohtajaan ja tutkinnan suorittamisesta viivytyksettä.

Poliisiyksiköissä tulee olla poliisirikosasioiden vastuuhenkilö, joka huolehtii siitä, että yksikköön tulevien poliisirikosasioiden tutkinta on asianmukaisesti järjestetty ja jokaiseen asiaan määrätään viivytyksettä tutkija. Vastuuhenkilö toimii poliisirikosasioiden yhteyshenkilönä, joten hänellä tulee olla tarvittavat tiedot yksikön tutkittavana olevista poliisirikosasioista. Vastuuhenkilön yhteystiedot ilmoitetaan Valtakunnansyyttäjänvirastoon. Vastuuhenkilö ei itse toimita esitutkintaa poliisirikosasioissa.

6. Ilmoitus

Poliisin on aina kirjattava ilmoitus, kun asianomistaja tai joku muu ilmoittaa rikoksesta tai tapahtumasta, jota hän pitää rikoksena 5). Jos ilmoituksessa väitetään poliisimiehen syyllistyneen rikokseen, asia tulee käsitellä esitutkintalain 14 § 2 momentin tarkoittamassa järjestyksessä. Ilmoitus kirjataan ilmoittajan antamien tietojen perusteella. Väite poliisimiehen syyllistymisestä rikokseen voidaan esittää myös kuulustelussa. Kuulusteltavalta on tarvittaessa tiedusteltava haluaako hän, että asiasta kirjataan rikosilmoitus ja samalla selvitettävä rikosilmoituksen kirjaamisen merkitys ja sen aiheuttamat jatkotoimet.6)

Ilmoitus kirjataan siinä kihlakunnassa, jossa ilmoitus tehdään. Rikosilmoitusjärjestelmään ilmoitus tulee kirjata sen kihlakunnan koodilla, joka toimittaa asian esitutkinnan. Samoin tulee menetellä syyttäjälle suoraan tehdyn ilmoituksen johdosta. Tämän jälkeen kihlakunnan kysymyksessä olevien rikosasioiden yhdyshenkilöksi määrätty lähettää ilmoituksen liitteineen tutkinnanjohtajan määräämistä varten toimivaltaiseen syyttäjäyksikköön (Valtakunnansyyttäjänviraston määräys VKS:2001:2 Dnro 45/31/01). Sama aineisto tulee lähettää mahdollisen esitutkinnan suorittavaan kihlakuntaan. Ilmoituksen kirjaajan on varmistettava sähköpostilla ja/tai puhelimella, että ilmoituksen vastaanottavassa piirissä saadaan tieto jutun tulleen sulkemattomien ilmoituksien listalle. Lisäksi ilmoitus tulee toimittaa tiedoksi poliisin lääninjohdolle.

Tapahtumapaikan poliisiyksikkö lähettää ilmoitusjäljennöksen viipymättä toimivaltaiselle syyttäjäyksikölle tutkinnanjohtajan määräämiseksi. Tutkinnanjohtajan asettava syyttäjäyksikkö määräytyy poliisimiehen toimipaikan perusteella valtakunnansyyttäjänviraston määräyksen mukaisesti. Tutkinnanjohtajaksi määrätty syyttäjä kirjataan poliisin tietojärjestelmään.

Jos poliisimiehen tekemäksi epäillystä rikoksesta ilmoitetaan suoraan syyttäjälle, tulee ilmoitus toimittaa tapahtumapaikkakunnan poliisille kirjaamismenettelyä varten.

Normaalissa tilanteessa tutkija ottaa yhteyttä tutkinnanjohtajana toimivaan syyttäjään. Ellei tutkijoita ole alkuvaiheessa määrätty, tutkinnanjohtajana toimiva syyttäjä pyytää määräämään juttuun tutkijan, jos tutkinnanjohtaja on päättänyt esitutkinnan aloittamisesta.

7. Tutkinnan aloittaminen

Tutkinnanjohtajaksi määrätyllä syyttäjällä on toimivalta ratkaista onko asiassa syytä epäillä rikosta ja toimitetaanko esitutkinta. Poliisilla ei ole tällaista toimivaltaa.

Esitutkinnan toimittaminen edellyttää, että asiassa on tutkinnanjohtajan käsityksen mukaan esitutkintalain 2 §:n tarkoittama syy epäillä rikosta. Tutkinnanjohtajana toimivan syyttäjän on ilmoitettava ratkaisustaan jutun tutkijalle ennen tutkintatoimenpiteiden aloittamista.

Esitutkintalain esitöiden mukaan varmuutta tai suurta todennäköisyyttä rikoksen tekemisestä ei vaadita. Se, onko rikos tehty, selviää yleensä vasta tutkinnassa. Rikosta on syytä epäillä, kun asioita huolellisesti harkitseva ihminen havaintojensa perusteella päätyy tällaiseen tulokseen.7)

Tutkintakynnystä voidaan määritellä myös siten, että tutkintakynnyksen ylittyminen edellyttää, että asiassa on saatavissa myös muuta, ulkopuolista selvitystä kuin tutkintapyynnön tekijän oma käsitys rikosepäilystä8). Tutkintakynnys on periaatteessa sama kuin muissakin rikosepäilyissä. Ennen tutkinnanjohtajan tekemää ratkaisua esitutkinnan aloittamisesta kyse ei ole esitutkinnasta, vaan alustavista toimenpiteistä. Tässä vaiheessa ei voida käyttää pakkokeinolain tarkoittamia pakkokeinoja.

8. Tutkinnan aloittaminen voimankäyttötilanteessa

Tilanteissa, joissa poliisin voimankäytön seurauksena joku on esimerkiksi kuollut tai loukkaantunut vakavasti saattaa selvittämisintressi kohdistua ensisijaisesti tapahtumien selvittämiseen eikä rikosvastuun kohdentumiseen.

Tällaisessa tilanteessa poliisin tulee ottaa yhteyttä tutkinnanjohtajan määräävään syyttäjäyksikköön tai virka-ajan ulkopuolella varalla olevaan syyttäjään. Toimivaltainen syyttäjä ratkaisee tutkinnanjohtajana aloitetaanko asiassa esitutkinta.

9. Kiireelliset toimenpiteet

Ennen tutkinnanjohtajan määräämistä tutkinnan edellyttämät kiireelliset toimenpiteet määrää syyttäjien varallaolojärjestelmän mukaan varallaolovuorossa oleva syyttäjä. Kiireellisiä toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi alustavat puhuttelut, verikokeen ottaminen ja kiinniotto.

Varallaolovuorossa olevan syyttäjän on viipymättä ilmoitettava suoritetuista toimenpiteistä tutkinnanjohtajaksi määrätylle syyttäjälle.

Virka-ajan ulkopuolella tapahtuneen poliisirikoksen kohdalla tapahtumapaikan poliisiyksikkö ilmoittaa asiasta syyttäjien varallaolojärjestelmän mukaan varallaolevalle syyttäjälle, jos asiassa on syytä ryhtyä kiireellisiin toimenpiteisiin tai tehdä ratkaisu tutkintakynnyksen ylittymisestä.

10. Syyttäjien varallaolojärjestelmä

Syyttäjien varallaolojärjestelmän mukaan pääkaupunkiseudulla on koko valtakunnan alueella toimivaltainen varalla oleva syyttäjä. Varallaolojärjestelmä mahdollistaa sen, että poliisirikosten tutkinnassa tutkinnanjohto toimii kuten muissakin rikosasioissa. Varallaolijan tehtävänä on suorittaa kiireelliset tutkinnanjohtajan toimenpiteet.

Koska esitutkintalain 14 § 2 momentti on toimivaltasäännös, poliisin tekemäksi epäiltyjen rikosten esitutkintaa johtaa aina syyttäjä eikä poliisi voi missään tilanteessa toimia esitutkintalain 16 § 3 momentin tarkoittamalla tavalla tutkinnanjohtajana.

Mahdollisessa poliisirikostilanteessa poliisimiehellä on toimivalta käyttää pakkokeinolain mukaisia pakkokeinoja, mutta ei johtaa esitutkintaa. Pakkokeinolain mukaisia pakkokeinoja voi kuitenkin käyttää vasta, kun esitutkinta on päätetty aloittaa, siis esitutkintalain 2 §:n tarkoittama tutkintakynnys on tutkinnanjohtajana toimivan syyttäjän päätöksen mukaan ylittynyt.

11. Esitutkinnan rajoittaminen

Tutkinnanjohtajana toimiva syyttäjä ei voi antaa vähäisissä rikoksissa huomautusta esitutkintalain 2 §:n 2 momentin nojalla eikä jättää ryhtymättä toimenpiteisiin rikoksesta epäillyn saattamiseksi syytteeseen esitutkintalain 43 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla, koska vain poliisimies voi antaa huomautuksen esitutkintalain 2 §:n perusteella.

Tutkinnanjohtajana toimiva syyttäjä voi esitutkintalain 4a §:n mukaisesti esittää toimivaltaiselle syyttäjälle, ettei esitutkintaa toimiteta tai että se keskeytetään. Näin voidaan menetellä, mikäli asia on laadultaan sellainen, ettei poliisirikosten tutkintaa kohtaan tunnettu luottamuksen ylläpitäminen edellytä esitutkinnan suorittamista eikä asianomistajan intressi ole merkittävä.

12. Tutkinnasta vastaava yksikkö

Poliisirikoksen esitutkinta toimitetaan aina muussa kuin rikoksesta epäillyn poliisimiehen toimipaikan yksikössä. Poliisin valtakunnallisessa yksikössä tai poliisioppilaitoksessa toimivan poliisimiehen tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkinta järjestetään poliisimiehen toimipaikan paikkakunnan perusteella.

Valtakunnansyyttäjänvirasto määrää poliisirikoksen esitutkintaa johtavat syyttäjät ja heidän toimialueensa. Tutkinnanjohtajan asettava syyttäjäyksikkö määräytyy epäillyn poliisimiehen sijoituspaikan perusteella. Tutkinnanjohtajan tulee olla muusta kuin rikoksesta epäillyn poliisimiehen sijoituspaikan kihlakunnanvirastosta tai syyttäjävirastosta.

13. Tapahtumasta tehtävät ilmoitukset

Tapahtumapaikan poliisiyksikkö lähettää ilmoituksesta jäljennöksen poliisin lääninjohtoon ja tutkinnasta vastaavaan poliisiyksikköön. Lääninjohto ilmoittaa tarvittaessa asiasta poliisimiehen toimipaikan yksikköön.

Poliisirikoksesta on aina ilmoitettava Valtakunnansyyttäjänvirastoon9).

Virka-ajan ulkopuolella tapahtuneen poliisirikoksen kohdalla noudatetaan poliisiyksikön ja lääninjohdon päivystysjärjestelmän mukaista ilmoitusmenettelyä. Lisäksi tapahtumapaikan yksikkö ilmoittaa asiasta varalla olevalle syyttäjälle, jos asiassa on syytä ryhtyä kiireellisiin toimenpiteisiin.

Poliisin ylijohdolle on ilmoitettava asiasta, jossa epäiltynä on lääninjohtoon tai valtakunnallisten yksikköjen ylimpään johtoon kuuluva poliisimies. Muilta osin ilmoitettavat asiat ilmenevät sisäasiainministeriön määräyksestä 1.7.1999/SM-1999-00196Tu-42.

14. Poliisin lääninjohdon tehtävät

Poliisin lääninjohto määrää poliisirikosasian tutkintavastuussa olevat poliisiyksiköt. Tutkintavastuu voidaan määrätä niille poliisiyksiköille, jotka on mainittu valtakunnansyyttäjänviraston määräyksessä. Poliisin ylijohdossa ja lääninjohdossa toimivan poliisimiehen tekemäksi epäillyn rikokseen tutkii keskusrikospoliisi.

Lääninjohto voi alueellaan siirtää asian tutkintavastuun toiseen poliisiyksikköön. Sisäasiainministeriön poliisiosasto voi siirtää tutkintavastuun toisen läänin poliisiyksikköön.

Lääninjohdon ja poliisiyksikön tulee huolehtia siitä, että tutkinnan toimittamiseen tarvittavat poliisimiehet ovat saatavissa niin, ettei tutkinnan aloittaminen viivästy.

15. Keskusrikospoliisin osallistuminen tutkintaan

Sisäasiainministeriön määräyksessä 8.1.1998 Dnro 15/97 määrätään keskusrikospoliisin tehtävistä esitutkinnassa ja poliisitutkinnassa. Samojen periaatteiden mukaan määräytyy se milloin keskusrikospoliisi toimittaa poliisirikoksen esitutkintaa.

Keskusrikospoliisin osallistumisesta poliisirikosten tutkintaan, tutkintajärjestelyistä ja niitä koskevista yhteydenotoista on määrätty keskusrikospoliisin kirjeessä 22.1.1998 Dnro 16/8/98.

Lääninjohto ja keskusrikospoliisi voivat paikallisesti sopia poliisirikosasioiden tutkintavastuun jakamisesta.

16. Kantelut

Kantelukirjoituksessa voidaan väittää poliisimiehen menetelleen lain tai virkavelvollisuuksiensa vastaisesti. Jos asiaa ei voida käsitellä hallintokanteluna ja se saattaa edellyttää esitutkintaa, asia tulee siirtää poliisirikosasiassa toimivaltaiselle tutkinnanjohtajan määräävälle syyttäjäyksikölle, jossa ratkaistaan, onko asiassa syytä epäillä rikosta. Jollei asiassa aloiteta esitutkintaa, käsittelyä voidaan kuitenkin jatkaa hallintokanteluna. Kantelijalta tulee ensin tiedustella haluaako hän asian käsittelemistä hallintokanteluna vai poliisirikosasiana.

17. Poliisitutkinta

Jos poliisitutkinnassa ilmenee mahdollinen poliisirikos, asian käsittelyä on jatkettava esitutkintana. Tutkiva poliisiyksikkö ilmoittaa asiasta tutkinnanjohtajan määrävään syyttäjäyksikköön ja lääninjohdolle.

18. Valtakunnansyyttäjänviraston toiminta

Valtakunnansyyttäjä antaa tarvittaessa yleismääräyksestä poikkeavia määräyksiä tutkinnanjohtajaksi. Poliisin lääninjohto voi pyytää tällaista määräystä, jos kyseessä on vakava rikos tai epäiltynä saattaa olla ylempään päällystöön kuuluva poliisimies.

Valtakunnansyyttäjänvirasto voi lähettää poliisirikosasian suoraan keskusrikospoliisille, joka ilmoittaa asiasta lääninjohdolle ja ylijohdolle.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä Martti Jaatinen

Valtionsyyttäjä Jarmo Rautakoski

________________________________
1) Esitutkintalaki 14 § 2 mom (203/1997)
2) Poliisiasetus (112/1995) 1 §
3) HE 14/1985
4) Esitutkintalaki 2 § ja 14 § 2 mom
5) Asetus esitutkinnasta ja pakkokeinoista 1 § 1 mom
6) ApulaisEOA:n päätös 2563/4/00
7) HE 14/1985
8) ApulaisOKan ratkaisu 604/1/99
9) Määräys VKS:1998:1