| Työjärjestys | Kuvallinen versio |
VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON TYÖJÄRJESTYS
Dnro 52/03/11
Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011
Syyttäjälaitoksesta annetun lain (439/2011) 16 §:n nojalla vahvistan, apulaisvaltakunnansyyttäjää ja viraston yhteistyökomiteaa kuultuani, seuraavan Valtakunnansyyttäjänviraston työjärjestyksen, jolla kumotaan 29.3.2007 annettu työjärjestys (Dnro 21/03/07) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Yleistä
1 § Soveltamisala
Työskentelyn järjestämisestä Valtakunnansyyttäjänvirastossa sekä viraston sisäisestä organisaatiosta, henkilöstöstä, virkamiesten tehtävien hoitamisesta ja sijaisista, syyteasioiden jakamisesta sekä asioiden valmistelusta ja ratkaisemisesta on säädöksissä annettujen määräysten lisäksi voimassa tämän työjärjestyksen määräykset.
2 § Syyttäjälaitoksen arvot
Viraston kaikessa toiminnassa noudatetaan syyttäjälaitoksen arvoja, jotka ovat oikeudenmukaisuus, ammattitaito ja työhyvinvointi.
Viraston organisaatio
3 § Viraston yksiköt
Virastossa on hallintoyksikkö, syyteasiainyksikkö, ohjaus- ja kehittämisyksikkö ja kansainvälinen yksikkö, joiden päälliköt ja heidän sijaisensa määrää valtakunnansyyttäjä.
Lisäksi virastossa toimii tiimejä, joilla on omat vetäjänsä. Vetäjät eivät toimi esimiesasemassa vaan ohjaavat tiimin toimintaa.
Valtakunnansyyttäjä päättää henkilöstön sijoittamisesta yksiköihin.
4 § Johtoryhmä
Syyttäjälaitosta ja Valtakunnansyyttäjänvirastoa koskevien asioiden käsittelyä varten on neuvoa-antavana elimenä johtoryhmä.
Johtoryhmään kuuluvat puheenjohtajana valtakunnansyyttäjä, varapuheenjohtajana apulaisvaltakunnansyyttäjä ja jäseninä yksiköiden päälliköt, työnantajavirkamiehenä toimiva valtionsyyttäjä sekä viestintäpäällikkö ja koulutuspäällikkö.
Johtoryhmä kokoontuu valtakunnansyyttäjän kutsusta.
5 § Yhteistyökomitea
Virastossa on yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain (651/1988) ja syyttäjälaitoksen yhteistoimintasopimuksen mukainen yhteistyökomitea.
6 § Valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän työnjako
Valtakunnansyyttäjä ratkaisee ensisijaisesti asiat, jotka koskevat:
1) periaatteellisesti tärkeitä tai laajakantoisia kysymyksiä;
2) syyttäjille annettavia yleisiä määräyksiä ja ohjeita;
3) lainvalmisteluhankkeisiin liittyviä lausuntoja;
4) kansainvälisiä suhteita;
5) syyttäjien nimittämistä;
6) syyttäjäntoiminnan kehittämistä, koulutusta ja tutkimusta;
7) valituslupahakemuksen jättämistä korkeimpaan oikeuteen ja syyttäjien edustamista korkeimmassa oikeudessa ja
8) tietoturvaa.
Apulaisvaltakunnansyyttäjä ratkaisee asiat, jotka koskevat:
1) syyttäjälaitoksen yleistä hallintoa;
2) palkkaustoimivaltaa;
3) syyttäjäntoiminnan valvontaa;
4) yksinomaan valtakunnansyyttäjän toimivaltaan kuuluvia rikosasioita;
5) paikallissyyttäjille annettavia syyttäjänmääräyksiä ja rikoslain
1 luvun nojalla annettavia syytemääräyksiä;
6) kanteluita syyttäjien ratkaisuista ja menettelystä;
7) summaaristen rikosasioiden valvontaa ja siitä johtuvia
toimenpiteitä ja
8) poliisimiehen tekemäksi epäiltyjen rikosten esitutkinnan
johtamiseen liittyviä määräyksiä.
Valtakunnansyyttäjä voi jonkin asian tai asiaryhmän käsittelemisestä määrätä toisinkin kuin mitä tässä työjärjestyksessä on määrätty.
7 § Apulaisvaltakunnansyyttäjän sijaisuus
Apulaisvaltakunnansyyttäjän estyneenä ollessa hänen sijaisenaan toimii virkaiässä vanhin paikalla oleva yksikön päälliköksi määrätty valtionsyyttäjä.
Yksiköiden tehtävät
8 § Hallintoyksikkö
Hallintoyksikössä käsitellään asiat, jotka koskevat syyttäjälaitoksen ja viraston:
1) taloutta;
2) hankintatoimea;
3) tulosohjauksen sisältöä ja koordinointia;
4) henkilöstöä, virkajärjestelyjä, nimityksiä ja tehtävämääräyksiä;
5) viestintää ja tietopalvelua;
6) tietohallintoon liittyviä palvelusopimuksia;
7) omaan toimialaansa liittyvää tietoturvaa ja
8) arkistoa.
9 § Syyteasiainyksikkö
Syyteasiainyksikössä käsitellään:
1) asiat, jotka koskevat rikosvastuun käytännön toteuttamista syyttäjälaitoksessa;
2) tulosohjauksen sisältöä;
3) syyttäjälaitoksesta annetun lain 12 §:n 2 momentissa tarkoitetut syyteharkinta-asiat;
4) ne syyttäjien ratkaisutoimintaa koskevat muutoksenhaun luonteiset kanteluasiat (muutosharkinta-asiat) ja muut kanteluasiat, jotka määrätään yksikössä käsiteltäväksi;
5) syyttäjän valituslupahakemuksen jättämistä korkeimpaan oikeuteen ja syyttäjien edustamista korkeimmassa oikeudessa koskevat asiat;
6) syyttäjien ja esitutkintaviranomaisten yhteistoimintaa koskevat asiat;
7) asiat, jotka koskevat syyttäjänmääräyksiä paikallisille syyttäjille;
8) asiat, jotka koskevat useamman syyttäjän määräämistä samaan asiaan;
9) asiat, jotka koskevat syyttäjän esteellisyyttä ja
10) asiat, jotka koskevat syyttäjien toimintaa poliisimiehen tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkinnan johtajina.
.
10 § Ohjaus- ja kehittämisyksikkö
Ohjaus- ja kehittämisyksikössä käsitellään:
1) syyttäjäntoiminnan ohjaamista ja kehittämistä;
2) tulosohjauksen sisältöä;
3) paikallissyyttäjien nimityksiä ja tehtävämääräyksiä;
4) syyttäjälaitoksen koulutusta;
5) ne syyttäjien ratkaisutoimintaa koskevat muutoksenhaun luonteiset kanteluasiat (muutosharkinta-asiat) ja muut kanteluasiat, jotka määrätään yksikössä käsiteltäväksi;
6) syyttäjäntoimintaan liittyvää tutkimusta;
7) viraston kirjastoa koskevat asiat;
8) syyttäjälaitoksen tietohallintoa koskevat asiat;
9) syyttäjälaitoksen tietojärjestelmiin liittyvät tietoturvallisuus asiat ja
10) syyttäjälaitosta koskevat vahingonkorvausasiat.
11 § Kansainvälinen yksikkö
Kansainvälisessä yksikössä käsitellään:
1) syyttäjälaitoksen kansainvälistä yhteistyötä koskevat asiat;
2) rikosoikeusapuun ja rikoksentekijän luovuttamiseen liittyvät asiat;
3) Eurojustin Suomen osaston toimintaa;
4) valitukset korkeimpaan oikeuteen liittyen rikoksentekijän luovuttamiseen;
5) Suomen rikosoikeuden soveltamisalaa;
6) kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden seurantaa;
7) tulosohjauksen sisältöä ja
8) ne syyttäjien ratkaisutoimintaa koskevat muutoksenhaun luonteiset kanteluasiat (muutosharkinta-asiat) ja muut kanteluasiat, jotka määrätään yksikössä käsiteltäväksi.
12 § Yksikön päällikön tehtävät
Yksikön päällikön tehtävänä on johtaa ja kehittää yksikkönsä toimintaa.
Yksiköiden päälliköiden tulee tarpeen vaatiessa sopia työtehtävien hoitamisesta yksiköiden kesken toisin kuin 8 - 11 §:isssä määrätään.
Hallintoyksikön päällikkö vahvistaa ne työnjaolliset järjestelyt, jotka koskevat yhteisesti kaikkia yksiköitä.
Asioiden ratkaiseminen
13 § Valtakunnansyyttäjä ja apulaisvaltakunnansyyttäjä
Valtakunnansyyttäjänvirastossa käsiteltävät asiat ratkaisee valtakunnansyyttäjä tai apulaisvaltakunnansyyttäjä, jollei säännöksistä, tästä työjärjestyksestä tai valtakunnansyyttäjän erikseen antamasta määräyksestä muuta johdu.
14 § Yksiköiden päälliköt
Hallintoyksikön päällikkö:
1) nimittää toimistohenkilöstön ja harjoittelijoiden enintään vuoden mittaiseen virkasuhteeseen;
2) ratkaisee asiat, jotka koskevat viraston toimintaa varten käytettävissä olevien määrärahojen käyttöä (oikeusministeriön ja oikeuslaitoksen KPY 150 taloussäännön mukainen menon ja tulojen hyväksyminen), ellei näitä asioita ole eri määräyksellä osoitettu muun virkamiehen ratkaistavaksi;
3) vahvistaa vuosilomajärjestyksen henkilökuntaa kuultuaan;
4) myöntää virkamiehille enintään kuuden kuukauden virkavapaudet ja
5) ratkaisee apulaisvaltakunnansyyttäjän määräämät muut asiat.
Syyteasianyksikön päällikkö:
1) päättää yksikössä käsiteltäviksi otettavista rikosasioista;
2) ratkaisee asiat, jotka koskevat syyttäjänmääräyksiä paikallisille syyttäjille ja määräyksiä poliisimiehen tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkinnan johtajaksi ja
3) ratkaisee asiat, jotka koskevat kahden tai useamman syyttäjän määräämistä samaan asiaan.
15 § Asiakirjojen julkisuutta koskevat asiat
Asiakirjojen julkisuutta koskevat asiat ratkaisee Valtakunnansyyttäjänvirastossa vireillä olevan asian osalta se, joka ratkaisee asian, jota pyyntö koskee. Muussa tapauksessa ja arkistossa olevien asiakirjojen osalta siitä päättää hallintoyksikön päällikkö.
16 § Päätöksenteon muoto
Valtakunnansyyttäjä ja apulaisvaltakunnansyyttäjä ratkaisevat asiat esittelystä, elleivät he yksittäistapauksessa päätä toisin.
Yksikön päällikkö voi määrätä ratkaisuvaltaansa kuuluvan asian hänelle esiteltäväksi.
17 § Esittelijät
Valtionsyyttäjä, neuvotteleva virkamies, viestintä-, tietopalvelu-, henkilöstö- ja koulutuspäällikkö, ylitarkastaja, koulutussuunnittelija ja tarkastaja sekä poliisimiehen tekemiksi epäillyn rikoksen tutkinnanjohtajana Valtakunnansyyttäjänvirastossa toimiva kihlakunnansyyttäjä toimivat esittelijöinä. Valtakunnansyyttäjä voi määrätä muunkin virkamiehen esittelijäksi.
Esittelijät hankkivat asioiden valmistelua ja ratkaisemista varten tarpeellisia tietoja ja selvityksiä.
Erinäisiä määräyksiä
18 § Saapuneet asiat
Saapuneisiin asiakirjoihin merkitään välittömästi saapumisleima ja asiakirjat kirjataan diaariin.
Apulaisvaltakunnansyyttäjän tutustuttua saapuneisiin asiakirjoihin hän jakaa ne yksiköissä tai virkamiehille käsiteltäviksi.
Yksikön päällikön suorittaman asiajaon jälkeen diaariin tehdään merkintä siitä, kenen virkamiehen käsiteltäväksi asia on jaettu.
19 § Virkamatkat
Virkamatka edellyttää matkasuunnitelmaa, jossa on ilmoitettava myös matkan kustannusarvio.
Matkamääräyksen valtakunnansyyttäjälle antaa apulaisvaltakunnansyyttäjä, jolle matkamääräyksen antaa valtakunnansyyttäjä.
Matkamääräyksen ulkomaille antaa apulaisvaltakunnansyyttäjä.
Muille virkamiehille matkamääräyksen antaa ja matkaennakon hyväksyy hallintoyksikön päällikkö, jolle matkamääräyksen antaa apulaisvaltakunnansyyttäjä.
20 § Muut säännöt ja ohjeet
Tämän työjärjestyksen lisäksi on noudatettava, mitä viraston arkistosäännössä määrätään.
Toiminnassa on otettava huomioon viraston toiminta- ja taloussuunnitelma sekä muut virastoa koskevat suunnitelmat, ohjelmat ja ohjeet
21 § Voimaantulo
Tämä työjärjestys tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012.
Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen
Valtionsyyttäjä Christer Lundström